RUNOKILPAILUN 2003 TULOKSET

Palkintolautakunnan lausunto

J.H.Erkon kirjoituskilpailu järjestettiin 47. kerran, ja lajina olivat runot. Vuosittaisista vaihteluista Huolimatta kilpailun suosio on pysynyt vakaana. Tällä kertaa Erkon runokilpailuun osallistui 404 kirjoittajaa, runoja oli yhteensä n. 10 000 sivua. Myös tänä vuonna kilpailu oli kovatasoinen; kärjen tuntumassa oli melkoinen joukko hyviä kirjoittajia, jotka valitettavasti jäävät tänään palkittavien listan ulkopuolelle.

Äskettäin erään ystäväni runoteoksen kriitikko totesi - lähes ainoana moitteenaan - että kirjassa on paljon ennestään tuttua. Minusta arvio osui aivan pieleen. Lyriikka ilmaisumuotona haluaa katsoa toisin ja ilmaista kaikkein tutuimmankin uudella tavalla, niin että ensi silmäyksellä jokapäiväisen lattealta näyttävä asia ilmenee runon riveillä kaikessa syvyydessään ja monitahoisuudessaan. Havainnot ja ilmiöt syntyvät runossa uudelleen. Runous paljastaa sen mitä emme muuten näkisi.

Erkon runokilpailun töitä lukiessa en voinut olla ihastelematta sitä, miten näin monet nuoret ihmiset yhä haluavat kirjoittaa todellisuuden itselleen omakohtaiseksi. He eivät tyydy valmiiseen maailmaan, jota heille tyrkytetään, vaan he näkevät vaivaa ja tutkivat itseään kirjoittamalla. Lyriikka, ehkä vielä enemmän kuin muut kirjallisuuden lajit, vaatii totutuista ajattelutavoista luopumista. Runo on kapinaa, joka ei vastusta vaan antaa periksi syvemmälle todellisuudelle meissä.

Vuosien kuluessa olen näissä kilpailuympyröissä ja muutenkin törmännyt moniin lahjakkaisiin kirjoittajiin ja olen huomannut, että he pulpahtavat esiin aina uudelleen - toisissa kilpailuissa, stipendiaattikursseilla, antologioissa, kustantajan käsikirjoituspinoissa - kunnes sinnikkäimmät heistä yltävät kirjailijanuralle. Niinpä ei tarvitse ennustajan taitoja sanoakseen, että meillä on täällä tulevia kirjailijoita. Ilmassa on kevättä sanan varsinaisessa ja kuvaannollisessa merkityksessä. J.H.Erkon kilpailun tekstit ovat sitä kasvustoa, joka huomenna kukkii.

Kilpailussa palkinnot jaetaan seuraavasti:

Raadin jäsenet: fil.toht., kirjailija Tero Liukkonen, fil.toht., kirjallisuudentutkija Liisa Enwald, fil.lis., kriitikko Pirkko Heikkinen

1. Jussi Hyvärinen (s.1973 Rääkkylässä), Oulu, 2.500 euroa
Jussi Hyvärinen kaivertaa vahvat kuvansa muistin, ajan ja uneksinnan leikkauskohtaan. Olemassaolon mysteeri ilmenee katoavuuden ja uudentumisen kiertokulussa. Näissä runoissa kivi puhuu.

2. Miira Sippola (s. Lapualla 1973), Helsinki, 1.700 euroa
Miira Sippolan runo- ja proosarunosarja avaa pienessä tilassa laajat näkymät. Tie-, saari-, silta- ja kaupunkikuvien avulla käsitellään syntymistä ja kuolemaa, unelmien ja ihmisyhteyden mahdollisuutta sekä valheen ja toden liukuvaa rajaa. Konkreettinen, vahvasti fyysinen runokieli kuvastaa kaiken liikkumista, ja siitä huokuu lämpö.

3. Sanna Mirella Karlström (s. Kokkolassa 1975), Helsinki, 835 euroa
Sanna Mirella Karlström rakentaa runonsa modernismin perinnölle. Hänen suppeahkosta kokoelmastaan näkyy älyllinen etäännytys, metaforisuus ja rakenteiden taju. Teemoja ilmaistaan sakinpeluun, junamatkan, arkkitehtuurin ja heijastusten kuvin.

Kunniamaininnan saavat:

Mikko Myllylahti (s. Torniossa 1980), Turku
Mikko Myllylahti on verbaalinen lahjakkuus, jonka kieli ryöppyää ja assosioi villinä ja metaforisena, laajoin liikkein. Kuria ja pelkistystä toivoisi joskus, mutta runojen haltioituneisuus riemastuttaa ja poikkeaa kilpailutöiden valtavirrasta.

Antti Ritvanen (s. 1976 Espoossa), Helsinki
Arkiseen realismiin vankasti juurtuneissa runoissaan Antti Ritvanen tavoittaa karhean herkkyyden. Urbaanin mielenmaiseman sarkasmissa sykkii toivo ja rakkaus.

Aki Salmela (s. 1976 Helsingissä), Helsinki
Aki Salmelan henkevän ironinen ääni hakee laajaa kaikupohjaa musiikista ja kirjallisuudesta. Hän määrittelee itse runoilijanlaatunsa osuvasti: “Niin haikeaa tämä hilpeys.”

Raadin arviointimenetelmä:

Tammikuun 2003 loppuun mennessä saapuneet 404 lähetystä eli noin 10 000 sivua luki Mikkelin ammattikorkeakoulun lehtori ja kilpailun sihteeri Pirkko Heikkinen. Hän pudotti pois noin 3/4 teksteistä ensiluvussa. Jatkoon kohti Helsinkiä läksi noin 100 lähetystä. Tero Liukkonen ja Liisa Enwald lukivat työt ja laativat omat paremmuusjärjestyksensä. Kaikki kolme lukijaa kokoontuivat Villa Kivessä ja ratkaisivat kilpailun yhteisymmärryksessä.

Raatilaiset käsittelivät tekstejä tietämättä kirjoittajista muuta kuin nimimerkit ja kirjekuorien leimoista näkyvät paikkakunnat. Yhä vieläkään muitten kuin voittaneiden kuuden henkilötietoja ei ole selvitetty.

Postileimojen mukaan Suomessa on seuraavia kirjoittajien kasaumia: Helsingin ympäristö, Turun ympäristö, Tampereen tienoo, Jyväskylä ympäristöineen, Oulun tienoo. Savo-Karjalan osuus on lisääntynyt aiemmista vuosista huomattavasti, so. Lappeenranta, Mikkeli, Kuopio, Joensuu. Lappi on aina ollut edustettuna, usein voitollisesti. Pohjanmaalta tekstiä tulee sieltäkin runsaasti, jostain syystä vallankin Alavudelta.

Kärkeen sijoittuneiden taustoja:

Voittoisa kuusikko ei ole eilisen teeren poikia.

Voittaja Jussi Hyvärinen on kotoisin Rääkkylästä, asunut muuallakin Pohjois-Karjalassa, Kiteellä ja Pyhäselällä, lähtenyt 19-vuotiaana opiskelemaan Helsingin yliopistoon venäjää ja saksaa. Maisterismies toimii nykyisin Oulussa (vuodesta 2002) julkaisutoimittajana. Ei ole osallistunut varsinaiseen kirjoittajakoulutukseen.

Toiseksi tullut Miira Sippola on aiemminkin, 1999, sijoittunut Erkon kilpailussa toiseksi. Lapualla syntynyt Sippola toimi 2000 - 2002 Nuoren Voiman Liiton toiminnanjohtajana. On itse ollut kouluttajana ja kriitikkona harrastajakirjoittajille. Sippolan käsikirjoittama ja ohjaama teatteriesitys lapua! Tulee helsinkiläisen Aurinkoteatterin ohjelmistoon Helsingissä. Ryhmällä on esitys mm. 4.4. joten toivomme että Sippola pääseee palkintojenjakoon. Hän esiintyy itsekin lavalla. Tavoitteena on oman runoteoksen julkaiseminen.

Kolmanneksi sijoittunut Sanna Karlström on syntyisin Kokkolasta, opiskellut kirjoittamista Orivedellä, vuoden Jyväskylän yliopistossa folkloristiikkaa ja siirtynyt sitten Helsingin yliopistoon lukemaan estetiikkaa, filosofiaa ja taidehistoriaa. Kuuluu Cerban-runoryhmään, joka on Nihil Interitin alaosasto. Tekee parhaillaan omaa kokoelmaa, osoitteena muuan iso kustantaja.

Aki Salmela asuu Helsingissä Eerikinkadulla, talossa, jossa kilpailu monena vuonna on ratkaistu. Salmelalla on kustannussopimus Tammen kanssa. Hän on opiskellut kirjoittamista mm. Kriittisessä korkeakoulussa Harri Forsblomin johdolla.

Mikko Myllylahti on Tornion poikia, lähtenyt normaalissa iässä opiskelemaan Turkuun, tarkemmin sanottuna elokuvaa Turun ammattikorkeakouluun. Hänen runojaan on julkaistu MOT MOT 2002 -antologiassa ja Reviiri 2002 -antologiassa.

Espoolaissyntyinen Antti Ritvanen kuuluu Nobelistiklubiin, siis siihen samaan joukkoon, johon moni muukin aiemmista voittajista on kuulunut. Ryhmää vetää Lasse Koskela. Ritvanen opiskelee Helsingin yliopistossa psykologiaa, kotimaista kirjallisuutta ja filosofiaa.