
NOVELLIKILPAILUN
2000 TULOKSET
Palkintolautakunnan lausunto
J.H.Erkon kilpailu
järjestettiin nyt 44. kerran, ja lajina olivat novellit ja
lyhytproosa. Palkintolautakunta
sai huomata, että nuoret kirjoittajat olivat
lähteneet liikkeelle valtaisalla innolla, ilmaisutarpeensa
valloilleen päästäen. Novelleja tuli
runsaasti maan joka kolkasta, niin etelän metropoleista kuin
syrjäkyliltäkin. Tänään
palkittavia ja kunniamaininnan saavia on Helsingistä Pelloon.
Töitä saapui
määräaikaan mennessä 422,
mikä tarkoittaa sitä, että kilpailussa
päästiin palaamaan normaaliin
päiväjarjestykseen. Erkon kilpailu on
tärkeä uutta kasvua tukeva instituutio, ja vuosi
vuoden jälkeen nuoret kirjoittajat odottavat malttamattomina
sen julistamista. Taustayhteisöjemme avokätisyyden
ansiosta pystyttiin tänä vuonna luopumaan
neljä kertaa käytössä olleesta
osanottajamaksusta ja palaamaan kilpailun alkuperäiseen
avoimuuteen, mistä palkintolautakunta
esittää sydämellisen kiitoksen Suomen
Nuorisoseurojen Liitolle, Suomen Nuoriso-opistolle, Mikkelin
ammattikorkeakoulun kulttuurin ja nuorisotyön
yksikölle ja Sanoma-WSOY:lle.
Kilpailun sato
ilmentää aikaansa. Muodit vaihtuvat ja uusia asioita
nousee pintaan. Tällä erää
väistymässä ovat katkeranmakuiset
työttömyyskuvaukset, yksioikoiset ryypiskely- ja
rellestämistarinat, pikkuliksomit ja lukijansa tekstuaaliseen
hetteikköön johdattavat postmodemistit.
Selväpiirteisesti
hahmotellut tarinat sekä lihaa ja verta olevat
henkilöt näyttävät palanneen.
Yhä useammin kirjoittajat paneutuvat ihmisenä
olemisen peruskysymyksiin, niin kuin kaunokirjallisuudessa on tapana.
Osa kilpailuun osallistujista lähestyy aihettaan
kirjallisuuden ulkopuolelta: fantasiakerronta, scifi, futuristiset
sotakuvaukset ja väkivallalla mässäily on
usein toteutettu tietokonepelien tai elokuvien tapaan. Uusi teknologia,
tietokoneet ja internet alkavat vaikuttaa maailman hahmottamiseen, ja
esimerkiksi chattailu voi olla novellin aiheena. Suhtautuminen
huumeisiin ja seksuaalisiin vähemmistöihin on
arkipäiväistynyt.
Keskustelimme
palkintolautakunnassa, miksi viime vuosien novellikilpailijoista ei ole
juuri noussut esikoiskirjailijoita, kun taas Erkon runopalkituista on
tullut useita esikoisrunoilijoita. Selitys lienee lajien eroissa.
Runokokoelma on mahdollista sommitella heti kun kirjoittajalla on
kasassa puolensataa riittävän hyvää
runoa. Sitä vastoin yhtenäisen novellikokoelman tai
romaanin kirjoittaminen vaatii paljon raakaa
istumatyötä.
Toivotan
tänään palkittaville ja kunniamainituille
juhlamieltä: olette kiitoksenne ansainneet. Mutta
toivottavasti ette tuudittaudu siihen ajatukseen, että nyt
ovet avautuvat kuin itsestään.
Kirjailijan ura on ohdakkeinen,
alusta pitäen. Kirjoittaminen on oiva harrastus, josta voi
olla paljon iloa itselle ja ystäville. J.H.Erkon kilpailussa
haluamme nostaa esiin sellaisia kirjoittajia, joilla on
henkistä kanttia ja lannistamattomuutta muuttaa hyvä
harrastus vakavaksi työksi.
Kilpailussa jaetaan palkinnot
seuraavasti:
1. Jani Saxell,
Helsinki, 15 000 mk
Jani Saxell on niukkaeleinen
vahva kertoja, joka kykenee tavoittamaan erityyppisiä
miljöitä ja eläytymään
erilaisiin henkilöihin. Eleettömyys
jättää tilaa eetokselle, joka puhuu
inhimillisyyden puolesta.
2. Laura Honkasalo,
Helsinki, 10 000 mk
Laura Honkasalon parhaissa
novelleissa aikuismaailman järkytykset
heijastuvatomalaatuisesti lapsen maailmaan. Nuorisoirrottelut
eivät yl1ä samaan psykologiseen oivaltavuuteen kuin
lapsinovellit, mutta nekin osoittavat novellistisen kielen ja rakenteen
hallintaa.
3. Mila Kauppinen, Tampere, 5 000mk
Mila Kauppinen kirjoittaa naisen
elämästä ja ikävän
teemoista lyyristä lyhytproosaa, jota kuvittaa vesi- ja
kuusymboliikka. Kieli on maalailevaa, romanttistakin, mutta tunteikkuus
taitetaan vaivihkaisella huumorilla.
Sarja on ehyt kokonaisuus.
Kunniamaininnan saavat:
Tiia Jama,
Pello
Tiia Jama kuvaa nuorta naista
kuuntelemassa sukunsa tarinoita ja kulkemassa pitkin Lapin luontoa.
Jama kirjaa huolellisesti perinteen etsintää ja
virittymistä välittömän
ympäristön viesteihin.
Maria Peura,
Helsinki (Pello)
Maria Peuran laaja novelli
tarttuu kipeään insestin aiheeseen ilman raflaavia
korostuksia. Repivän draaman
moninaiset ihmissuhteet on tavoitettu taitavasti lapsen
näkökulman kautta.
Markku
Pääskynen, Helsinki (Kuopio)
Markku
Pääskynen harjoittaa kulttuuritietoista kerrontaa,
jossa nainen etsii uutta elämää saarella.
Eurooppalaisen ja paikallisen kulttuurihistorian lisäksi
huumaava kasvi tuo ihmissuhteisiin lisäulottuvuuden.
Kilpailun raati:
kirjailija, fil.toht. Tero Liukkonen (pj)
fil.toht., kirjallisuudentutkija Liisa Enwald
kirjailija, kriitikko Jukka Koskelainen sekä
fil.lis. Pirkko Heikkinen (siht.)
|